Olen sitä ikäluokkaa, joka on saanut kokea ajan ennen pankkiautomaatteja. Jos silloin tuli tarve tehdä ostoksia, piti ensin mennä pankkiin, antaa virkailijalle pieni pankkikirja ja pyytää sitten katteen rajoissa jonkinmoinen summa käteistä. Hankalaa, vaan eipä ollut vaihtoehtoja. Myöhemmin virkailijat korvattiin automaateilla, jotka nekin alkavat jäädä lopullisesti muovikorttien ja nettipankin jalkoihin, vaikka Hjallis muuta väittää.
Pankkivirkailijoiden lähisukulaiset, postivirkailijat, ovat tehneet suunnilleen samoja juttuja aina pankkikirja-ajoilta näihin päiviin asti. Mutta horisonttiin kasaantuu tummia pilviä. Postin tiedemiehet ovat lopultakin onnistuneet luomaan lajin, joka saattaa syrjäyttää vanhat kunnon postitädit. Se on Pakettiautomaatti: oranssin postilaatikon, avuliaan virkailijan ja joulukalenterin groteski risteytys, joka kumisee ja näyttää isolta. Törmäsin sellaiseen tänään ensimmäistä kertaa, vaikka konsepti on lanseerattu Suomessa jo maaliskuussa ja maailmalla oletettavasti vuosia sitten.
Laite toimii hienosti, vaikka kolho ulkomuoto vähän epäilyttääkin. Kyseessä on pohjimmiltaan iso lukittu rautalokerikko noudettavia postipaketteja varten. Käytännössä homma toimii siten, että Posti toimittaa paketin automaatin sisuksiin ja siitä lähtee ilmoitus paketin tilaajan kännykkään. Ilmoituksen yhteydessä saatu saapumiskoodi käydään sitten naputtelemassa laitteelle numeronäppäimillä, painetaan ‘OK’ ja automaatti poksauttaa oikean luukun auki. Tilattu paketti odottaa kiltisti noutajaansa luukun takana. Helppoa.
Sitten vähän kritiikkiä: pakettiautomaatin ylimmät luukut ovat melko korkealla. Olen keskimittainen suomalainen mies ja jouduin siitä huolimatta kurkottamaan. Lisäksi luukun takana oleva tila ulottuu todella syvälle, mikä on tietty ymmärrettävää isoja paketteja ajatellen, mutta tuottaa vaikeuksia jos ylätasolle heitetty paketti sattuukin painumaan säilytystilan perälle. Silloin minäkin tarvitsisin jakkaraa. Ja mitäköhän kävisi postipaketilleni, jos olisin 30 senttiä lyhyempi tai istuisin vaikka pyörätuolissa?
Pakettiautomaatti on nyt kesään asti koekäytössä, jonka jälkeen Itella päättää otetaanko niitä laajamittaisemmin käyttöön. Mielestäni laitteessa on paljon potentiaalia, kunhan käytettävyysesteet poistetaan. Rautapönttöhän ei juuri virastoajoista piittaa, joten niitä voisi sijoitella sinnekin, missä postitoimistot ovat turhan syrjässä. Kuten tänne Ruoholahteen.
Popularity: 2% [?]
Kerro kavereille:
These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.
May 7. 2008 | henk.koht. | 1 kommentti
Popularity: 3% [?]
Kerro kavereille:
These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.
May 6. 2008 | Linkit | Keskustele
Voi veljet! Lämmintä kevätsäätä pukkaa, joten ei millään malttaisi jäädä sisälle pelaamaan. Ei vaikka hyppysissä on julkaisupäivänä hankittu GTA IV.
Viimeksi veikkailtiin montako Gamestopista trokattua GTA:ta mahtaa Huuto.nettiin ilmaantua. Noh, tämän päivän virallinen luku on 25 kappaletta. Kaikki korkkamattomia, kuinkas muuten. Vähän vähemmän kuin ennakoin, mutta silti melko runsaasti, noin niinku julkaisupelin ollessa kyseessä.
Popularity: 6% [?]
Kerro kavereille:
These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.
May 2. 2008 | pelit | Keskustele
Popularity: 5% [?]
Kerro kavereille:
These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.
April 30. 2008 | henk.koht. | Keskustele
Popularity: 6% [?]
Kerro kavereille:
These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.
April 27. 2008 | Linkit | Keskustele
Vaihdoin jokunen viikko sitten talvitakin kevyempään kevättakkiin. Se johti kahteen vaivaan: vilustumiseen ja kummitteluun. Ensimmäinen oli ihan vaan omaa tyhmyyttä ja meni ohi lepäämällä, mutta jälkimmäinen vaivaa edelleen. Tuntuu kuin puhelimeni aina silloin tällöin hälyttäisi värinällä, suunnilleen niillä paikkeilla, missä talvitakin kännykkätasku oli. Välillä hapuilen vaistomaisesti luuria lonkalta, vain todetakseni sen olevan jossain ihan muualla. Kuten työpöydällä, povitaskussa tai kokonaan toisessa huoneessa.
Googlaamalla löysin oireelleni nimenkin: ringxiety. Suomalaisittain haamuvärinä. Kyseinen ilmiö muistuttaa hiukan amputoitujen ruumiinjäsenten haamusärkyjä ja esiintyy etenkin niillä, jotka käyttävät puhelintaan paljon. Ja minähän käytän. Jopa niin paljon, että kehoni tulkitsee puhelintaskun vaihtamisen amputaatioksi.
En tiedä onko kyseessä psykologinen ilmiö vai olenko vain vääjäämättä muuttumassa kyborgiksi, mutta aika häiritsevää tämä on.
Popularity: 7% [?]
Kerro kavereille:
These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.
April 26. 2008 | henk.koht. | Keskustele
Popularity: 7% [?]
Kerro kavereille:
These icons link to social bookmarking sites where readers can share and discover new web pages.
April 26. 2008 | Linkit | Keskustele
